Vuosi 2014 ja mitä siitä tuli (siitä tuli surullinen Virion)

Öö joo, vuosi 2014. Se ei ole enää tänään, vaan tietokoneen näyttö näyttää 2.1.2015. Hyvin hämmentävää.

Mitä vuosi 2014 oikein piti cosplaymielessä sisällään? Vaikka mitä, esimerkiksi nämä tapahtumat:

• Desucon Frostbite
• Mimicon
• Desucon
• Animecon
• Tracon
• Chibicon
• plus photoshootit ja kaksi SnK-larppia

Paras con oli näin pikaisesti muistellessa ehkä Mimicon tai Tracon. Kesä-Desun perjantai taas oli yksittäisistä conpäivistä paras ja ehdottomasti vertaansa vailla, mutta loppuconia kohden fiilikseni lässähti kuin kakku uunissa kiitos itsetunto-ongelmieni ja pukuangstini. Seura oli sentään joka ikisessä conissa laadukasta. Myös photoshootit ja larpit olivat aivan huippuja ja tarjosivat pitkästä aikaa mahdollisuuden cossata aivan rauhassa, poissa conpaikan hulinoista ja hikisistä tungoksista. Shingeki-fanituksen ollessa kuumimmillaan sarjan ympärillä pyörivät shootit ja larpit saivat miltei itkemään onnesta.

Kisaamaan minun ei pitänyt mennä lainkaan tänä vuonna, mutta sitten mini-Chibicon ilmoitti olemassaolostaan ja ykskaks päädyinkin tehtailemaan Burankoa valmiiksi sinne. Lopun te tiedättekin. En vieläkään pysty täysin käsittämään, että tuo numerolla 1 varustettu pokaali tuolla hyllyn päällä on oikeasti minun eikä haihdu olemattomiin heti kun tarraudun siihen vapisevilla kätösilläni. Tuntuu uskomattomalta, että ehkä isoin haaveeni cosplayn saralla eli edes yhden kerran kisassa sijoittuminen, on nyt oikeasti saavutettu. Tämä valoi kaivattua uskoa itseen ja herätti varovaisen kiinnostuksen kisaamista kohtaan ehkä myös isommissa tapahtumissa sitten joskus tulevaisuudessa.

Uusia pukuja tehtailin kokonaista 10 kappaletta, mikä on itse asiassa ennätykseni vuotta kohden. Etenkin cossattuja naishahmoja kertyi varsin mukavasti, ja yritän pitää kiinni tästä trendistä ensi-- siis tänäkin vuonna. Tänä vuonna voisin tehdä muutaman puvun vähemmän jotta aikaa/rahaa/vaivaa säästyisi ja voisin panostaa yksittäiseen pukuun kaikessa rauhassa enemmän (ne kuuluisat viimeiset sanat).

Kierrätettyjä pukuja kertyi "vaivaiset" kolme kappaletta.

Kierrätyskolmikko.

Tosin! Tämä tilasto on hieman vinoutunut, sillä kierrätin Erwiniä aivan hävyttömän paljon, mutta koska puku on vuosimallia 2014 sitä ei periaatteessa voida laskea kierrätetyksi. Olen ulkoiluttanut kaikista cosseistani eniten juuri Erwiniä, sillä jos muistini pelittää kunnolla olen käyttänyt sitä peräti 9 kertaa conit, larpit ja photoshootit yhteenlaskettuina. Shingeki-univormu saa seuraavan tuuletuksen viikon päästä Yukiconissa kun vaihdan paidan ja isken naamaan tekoparran Mikea varten. Periaatteessa yhdellä puvulla miljoona eri hahmoa trololol.

Virion taas ei valmistunut sitten millään.

En tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta Virionin valmiiksi saaminen voisi olla yksi sellainen. Herran asuun on kumminkin kaikki materiaalit kasassa, ja hanskat, jousipyssy ja housutkin ovat jo valmiina. Vielä kun oppisin käsittelemään worblaa ilman että onnistuisin vääntämään sen kupruille tai murentamaan sen ohuen ohueksi.

En tiedä saanko vuotta 2014 ahdettua mitenkään järkevästi pähkinänkuoreen. Päällimmäisenä mielessä ovat ne onnen ja ilon tunteiden huippuhetket, joita oli onneksi tasaisesti pitkin vuotta, mutta toisaalta vuosi 2014 sisälsi suunnattomasti itse-epäilyä ja pukuiluun liittyvää ahdistusta. Cosplay on minulle kuitenkin se kaikista rakkain harrastus, enkä halua päätyä tilanteeseen jossa palan aivan loppuun sen kanssa tai jossa katkeroidun sen suhteen niin paljon, että lopetan pukujen tekemisen kokonaan. Näin ollen yritän pitää visusti mielessä sen, kumpi on tärkeämpää: rakkaiden hahmojen pukuileminen rakkaiden ihmisten seurassa vaiko internetin anonyymien mahdottomat vaatimukset ja Suomen conskenen ajoittainen myrkyllisyys. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan elämääni ilman cosplayta, ja yritän elää tämän harrastuksen suhteen hetkessä, tai oikeastaan seuraavaan tapahtumaan asti. Niin on helpompaa kuin ryhtyä tuskailemaan, voinko ja haluanko cossata koulutyttöninjoja sitten joskus nelikymppisenä.

Hyvää uutta vuotta kaikille Cosplayshogunaatin lukijoille! Toivottavasti pääsen tapaamaan mahdollisimman monta teistä tulevissa tapahtumissa. Kanssanne on aina ilahduttavaa vaihtaa kuulumisia. 

Koska tykkään ihan liikaa listojen tekemisestä

Klikkaa toki suuremmaksi!

1) Erwin Smith (Shingeki no Kyojin - Hangeki no Tsubasa)
2) Virion (Fire Emblem: Awakening)
3) Schneewittchen (Sound Horizon Märchen)
4) Buranko (Sound Horizon Märchen)
5) Miriel (Fire Emblem: Awakening)
6) Shichimiya Satone (Chuunibyou Demo Koi ga Shitai! Ren)
7) Yomi (Senran Kagura Burst)
8) Olivia (Fire Emblem: Awakening)
9) Miles Edgeworth (Phoenix Wright: Ace Attorney - Dual Destinies)

Toisin sanoen tässä on virtuaalisessa läjässä cosseja, jotka tahtoisin tehdä. Mieluiten vaikka heti huomenna kiitos. (En ole varmasti ainoa, joka listaa ison määrän potentiaalisia cosseja, jotka eivät sitten koskaan toteudukaan. Mutta väliäkö hällä.) Virion on listan asuista ainoa, joka on jo tekeillä (vai lasketaanko Edgeworthin stailaamaton peruukki ja Erwinin perusunivormuun kuuluva peruukki? Ei lasketa.), mutta muut ovat edenneet lähinnä ajatustasolla. Sopivista coneista ei ole vielä tietoakaan, ei edes Virionin osalta. Lisää kapuloita rattaisiin tunkee myös jokaisen cossaajan perusongelma: millä ajalla muka, ja millä rahalla? Niinpä niin. Kaiken huipuksi ainakin neljä valitsemistani tytycosseista on sellaisia, joita tämän näköisen, muotoisen ja ikäisen ihmisen ei ainakaan Internetin anomuumien mielestä pitäisi koskaan toteuttaa. Etenkin Olivian cossaaminen kuumottaa vallan hirveästi jo näin etukäteen ja pelkällä ajatustasolla. Kaikki listaamani cossit ovat myös sellaisia, joihin cossaajan taitotasoni ei todellakaan riitä, eikä pukujen laadusta tulisi olemaan mitään takuita. Päinvastoin.

Siitä huolimatta tahtoisin vain (;_;) tehdä nämä kaikki.

Toivossa on hyvä elää.

Oodi ilolle ja Lottie-linssit

Hiphei ja hurraa: Kesätyöpaikasta ilmoitettiin että saan Animeconin vapaaksi.

Ilmeeni kyseisellä hetkellä.

En ollut ennen tätä päivää oikein kehdannut tehdä minkäänmoisia pukusuunnitelmia ko. conia varten siinä pelossa että joutuisin kuitenkin perumaan ne -- pessimisti kun olen. Nyt olo on kuin Viljamilla kolmen ES-tölkillisen jälkeen ja kyylään iloisena conin nettisivuilla alustavia ohjelmia samalla kun mietin pääni puhki miten tälläytyisin kyseiseen tapahtumaan. Luvassa on enemmän tai vähemmän ahkeraa vänkäröintiä, joten valitsemieni cossien olisi luultavasti suotavaa olla sellaisia joissa on helppo liikkua ja joista ei irtoa viittäkymmentä pientä mutta herkästi särkyvää osaa sillä hetkellä kun Camilla Conittaja nyhtää hihaani epätoivoinen katse silmissään ja kysyy missä on vessa. Toisaalta voisin uskaltautua vuoden tauon jälkeen lavalle kisailemaan kanssacossaajien kanssa ja katsoa mitä tapahtuu. Motiivina tähän on kamppailu nolouden punan poskille nostattavia muistoja vastaan; mielenterveydelleni ja cossaajan itsetunnolleni tekisi hyvää seisoa tuomarien edessä ylläni puku joka a) on tehty kaavoja käyttäen b) on lähdekuvan mukainen ja c) ei sisällä lakanakangasta. Alkuperäinen, kauan sitten laadittu suunnitelma oli mennä kisaamaan Mask*DeMasquella mutta cossiprojektin kaatuessa olen nyt vähän sromi suussa. Katsoo nyt.

Mahdollisia vaihtoehtoja ovat tällä hetkellä seuraavat:

Kanba Takakura (Mawaru Penguindrum)

Olen halunnut tehdä Mawaru Penguindrum -cossin suurin piirtein siitä lähtien kun aloitin sarjan katsomisen ja hurahdin siihen täysin. Klassinen tapaus; Kanba on lempihahmoni mutta puku sellainen joka ei a) pue minua kovin hyvin ja b) tee hyvää mielenrauhalleni koska herrainkaulus. Toisaalta tuo olisi varsin simppeli cossi ja siinä vänkäröinti tuskin aiheuttaisi lämpöhalvausta tai irto-osista johtuvaa hermoromahdusta.

Lilly (Katawa Shoujo)

Vanha tuttu ja varsin varteenotettava ehdokas -- etenkin jos aika uhkaa loppua kesken. Simppeli asu, ihanat hihat ja kiva peruukki.

Medaka Kurokami (Medaka Box)

No siis tän mä haluun tehdä koska Medaka Box on niinq uus ja kukaan ei oo cossannu sitä vielä Suomessa äksdee, oisin niiq eka ja sit saisin paljon hu0mi00000!!!!1 Medaka Box oli/on yksi kiinnostavimmista alkavista sarjoista atm ja Medakan hahmodesign taas (tyrkyllä olevista tisseistä huolimatta) jotain todella nannaa. Unelmien peruukki + kultaisen nauhan määrä = iloinen Sotaherra. Neidon persoonallisuuskin on varsin kiinnostava, tosin ainakaan tällä katsomisen määrällä en vielä uskalla lähteä kutsumaan häntä lempihahmokseni. Lisäksi epäröin todella, todella paljon noiden reisisaappaiden suhteen joten vielä en uskalla sanoa juuta enkä jaata.

Ja sitten vielä pikkuruinen WIP-palanen: Lottie-piilolinssit saapuivat eilen.

Kuten näette, kyseessä on kännykkäkameralla otettu teinipeilikuva joten ei sitten napinaa kuvan laadusta, jooko. Olennainen näkyy tuossa puhelimen yläpuolella. Olen erittäin tyytyväinen ko. piilolinsseihin -- niin tyytyväinen että unohdan melkein sen suolaisen hinnan jonka jouduin niistä pulittamaan. Youknowit.com kun ei toiminut ja jouduin ostamaan piilarit suomalaisesta nettikaupasta tuplahintaan. Lottie on muutenkin varsin hyvällä mallilla ja jäljellä on enää pelkkiä pientä säätämistä vaativia hommia (lycrahanskat, vinonauhan ompelu, renkaan väsääminen Cernitistä jne.).

Stereotypes, stereotypes everywhere part 2

Joo. Innostuin ja päätin kirjoittaa pari karikatyyrimäistä kuvausta ensimmäiseen stereotyyppipostaukseeni liittyen. Tällaisia tyyppejä ainakin minä olen bongaavinani coneista ja Suomen animeskenestä yleensäkin.

Nämä kuvaukset on kirjoitettu huumorimielessä ja niiden tarkoitus on viihdyttää, ei kuvata jotain tiettyä henkilöä tai loukata. Kyllä te tiedätte.

Viljo - vanhemman polven harrastaja

Kun Viljo oli nuori, animea ei voinut ladata Animeasta tai katsoa laillisesti Crunchyrollista. Ei, Viljo ja kaverit tapittivat silmät pyöreinä suomeksi dubattua Hopeanuolta VHS-nauhoilta ja lainailivat niitä kavereilleen. Nykyään Viljo seuraa ahkerasti kauden uusia sarjoja ja pitää mm. sellaisista tekeleistä kuin Macross, Tengen Toppa Gurren Lagann, Ghost in the Shell ja Puella Magi Madoka Magica. Viljosta on kivaa analysoida kavereidensa kanssa eri sarjoja ja löytää Chi's Sweet Homestakin jonkun filosofisen merkityksen. Vapaa-ajalla Viljo osallistuu jonkun animeyhdistyksen kokouksiin ja pitää ahkerasti asiallista animeblogia. Coneissa häntä kiinnostavat cosplaykisojen ja FFFightien sijaan kunniavieraat, yksittäisiin sarjoihin keskittyvät luennot ja K-18-ohjelma. Viljolla on kaunis tyttöystävä, mutta siitä huolimatta hänen sydämensä sykkii myös Mikurulle ja Yokolle.

Eevi - ei saa nimittää elitistiksi

Eevin mielestä cosplay on Very Serious Business. Puvun pitää olla just eikä melkein. Eevi uhraa paljon aikaa, rahaa ja vaivaa pukuihinsa ja onkin voittanut useita kisapalkintoja. Myös tuomarin kunniatehtävä on Eeville tuttu. Eevi pitää lähinnä sellaisista sarjoista joista voi bongata paljon haastavia pukuja, kuten esimerkiksi Trinity Bloodista, Persona 4:stä ja Final Fantasysta. Vaatteiden lisäksi myös propit onnistuvat tältä tytöltä käden käänteessä. Eeviä on onnistanut geeniarpajaisissa ja hän voi kasvojensa ja vartalonsa puolesta cossia uskottavasti niin Lelouchia kuin Yokoakin. Tämän ovat huomanneet myös animeskenen miehet ja Eevi onkin valinnut lukuisten ihailijoidensa joukosta ihanan poikaystävän. Conrakennuksen edustalla ilakoivat sokerihumalaiset teinit ovat tälle tytölle kauhistus eikä hän peitä inhoaan heitä kohtaan. Eevi ei kerta kaikkiaan voi ymmärtää miten joku kehtaa väittää cosplayksi kirpparilta ostetun vääränvärisen takin, farkkujen ja kiiltelevän tiimariperuukin yhdistelmää.

Nuutti - nuorenahan se on aloitettava

Nuutti on vielä ala-asteella mutta pääsee silti ympäri Suomea oleviin animetapahtumiin joko isosiskonsa tai koko perheen mukana. Anime on hänestä tosi siistiä mutta elämään mahtuu myös urheilua ja erilaisia kerhoja. Isosiskon avulla Nuutti on päässyt cossaamaan lempihahmojaan Hopeanuolesta, Kingdom Heartsista ja Fullmetal Alchemistista. Hän ei vielä tunne termejä "pusupiiri", "elitisti" tai "halpissatiini" vaan nauttii siitä että saa leikkiä sankariaan ja katsella conissa ympärilleen. Myyntipöytäsali on Nuutin lempikohde. Hän viettää paljon aikaa Urumin ja Sangatsu Mangan myyntipöydillä ja haaveilee mangapokkareista ja pehmoleluista joihin viikkorahat eivät kuitenkaan riitä.

Fabian - feimi mikä feimi

Fabian on jokaisen otakutytön unelma: komea nuori mies, joka harrastaa cosplayta. Tämän lisäksi Fabian on symppis ja seurallinen ja tykkää esiintyä. FFFightit ja cossikisat ovat tälle jätkälle tuttuja juttuja, ja niiden kautta hän onkin noussut tunnetuksi Suomen animupiireissä. Tyttöjen ihailu on suunnatonta ja vientiä riittää. Fabian tykkää pelailla fantasia- ja taistelupelejä kuten Kingdom Heartsia ja Final Fantasyita sekä seurata shounen-sarjoja kuten One Pieceä. Hänen valitsemansa hahmot ovat usein cooleja ja timmejä kaunispoikia joilla on miehekkään kokoiset miekat. Myös länsimaiset ja omat hahmot ansaitsevat muutaman cossauskerran. Propinteko sujuu kuin vettä vain, tykkäsihän Fabian koulussa kovasti puukässästä. Ompelukoneen edessä istuminen taas on vähän haasteellisempaa, mutta onneksi Fabianilla on apua käytettävissä. Pukujen taso on yleensä melkoisen korkea. Tästä kaikesta huolimatta Fabianilla ei kuitenkaan ole noussut maine päähän vaan hän pysyy samanlaisena mukavana naapurinpoikana kuin alunperin olikin.

Manu - melkein kuin kliseinen miespäähenkilö

Manu ei paistattele tyttöjen suosiossa kuten Fabian. Ehei. Manu ei ikimaailmassa uskaltautuisi lavalle tai pyytämään tyttöä ulos. Perusluonteeltaan hän on kiltti ja ujo ja on tottunut seuraamaan tapahtumia sivusta. Animuharrastus on Manulle tärkeä muttei hän pidä siitä kovaa meteliä. Hän seuraa mielellään ihmissuhde- ja haaremisarjoja kuten OreImoa, Love Hinaa ja Kimagure Orange Roadia ja samaistuu helposti niiden päähenkilöihin. Tytöt ovat kiinnostavia ja ihailtavia mutta niille puhuminen taas.. ei. Coniin lähtiessään Manu pukee ylleen kissankorvat ja animetytön kuvalla varustetun T-paidan ja suuntaa heti ovien auettua myyntipöytäsaliin. Viehättäviä tyttöcossaajia hän katselee kaukaa ja rohkenee ehkä ottamaan muutaman salakuvan kännykkäkamerallaan. Virallista FFFightia seuratessaan Manu haaveilee salaa olevansa yhtä hauska ja rohkea kuin lavalla keikkuvat tyypit.

Petra - pikkuernuksikin kutsuttu

Petra on 13-16-vuotias tyttönen jonka mielestä conit, cosplay ja halit ovat parasta maailmassa. Petran lempisarjoja ovat muun muassa Kingdom Hearts, Hetalia ja Naruto ja hänellä on paljon samoja sarjoja fanittavia kavereita. Coneissa Petra ja kaverit eivät tuhlaa aikaansa asiaohjelmiin vaan hengaavat mieluummin conrakennuksen edustalta löytyvässä puistossa (tai jos sellaista ei ole niin pelkällä asfaltilla). Siellä he sitten leikkivät seuraleikkejä, syövät Pockyja, pitävät random-fighteja ja ennen kaikkea pitävät kovaa meteliä. Virka-asuna conissa Petralla on joko kigurumi, Backstreet-vaatteet tai vähän sinnepäin -meiningillä tehty cosplaypuku. Hänestä animeharrastuksen on tarkoitus olla hauskaa eikä ymmärrä niitä jotka eivät cossaa tai istuvat coneissa "vain" kuuntelemassa puheohjelmaa. Vanhemmat harrastajat tuppaavat suhtautumaan Petraan ja tämän kavereihin tympeästi ja nimittävät heitä häijysti pikkuernuiksi jotka pitäisi poistaa Suomen animetapahtumista kokonaan.

Minna - musiikki ain mielessäin

Minnaa eivät coneissa kiinnosta cosplay ja animeohjelma. Ehei. Hän tulee sinne kollaamaan ernuvaate- ja j-musiikki-myyntipöydät ja tapaamaan hengenheimolaisiaan. Minna fanittaa täpönä Gacktia, Muccuja ja Dir en greytä eikä voi käsittää miten joku voi rokkijumalan sijasta kuolata kaksiulotteisten hahmojen perään. Cossaamaan Minna ei rupea vaan pukeutuu joko ernuvaatteisiin, bändipaitaan, kigurumiin tai jonkun japanilaisen katutyylin mukaan. Tosin joskus mielessä käväisee nopea ajatus Versailles'n Jasmine Youksi pukeutumisesta. Hakaneulat ja pinssit laukusta roikkuen Minna ja muut j-musiikin ystävät vaeltavat ympäri conaluetta puhuen siitä mitä viime keikalla tapahtui ja miksei Gackt suostu tulemaan Suomeen.

Wall of fame & wall of shame

Niin kuin näette, tykkään kovasti asioiden listauksesta. Tässä postauksessa ilmiannan kaksi tähän mennessä huonointa ja kaksi tähän mennessä parasta pukuani. Aloitetaanpa huonommista.

Alabasta-Nami. Kauhein pukuhirvitykseni koskaan. En yhtään ymmärrä mitä mielessäni liikkui tuohon aikaan, sillä läksin kisailemaan tällä puvulla Animecon '08:ssa. Muistan ylpeilleeni sillä että käytin tätä pukua tehdessäni vain yhtä nuppineulaa. Oikeasti, mitä hemmettiä? Päässä keikkui räikeänpunainen tiimariperuukki, Climatact oli tehty talouspaperirullista ja muutenkin puvussa oli enemmän vääriä kuin oikeita yksityiskohtia. Lisäksi tämä oli sitä aikaa kun kuvamateriaaliksi puvusta riitti nopeasti mummolan eteisen hämärässä napattu otos. Tämä kuva ei paljasta koko totuutta, cossi on oikeasti vielä hirveämpi luonnossa. Muistan kauhulla sen kisaa ennen otetun kuvauspalvelun kuvan, joka paljasti joka ikisen pikku yksityiskohdan.

Riza Hawkeye (25. jakson versio). Okei, tämän cossin lähtökohtana oli se että säästyn ompelulta koska asu koostuu kauluspaidasta ja hameesta, mutta silti. Yäk. Naama kiiltää ja kampaus on vääränlainen. Rizallahan on vikassa jaksossa hiukset auki, mutta tuumin että normikampaus olisi parempi koska muuten kukaan ei tunnistaisi hahmoa. Joo. Animecon '08 olikin poikkeuksellisen huono pukujeni osalta, sillä "edustin" tälläkin puvlla siellä.

Kuvaajana toimi Ville Raikko.

Sitten päästään näihin hyviin pukuihin, jotka ovat molemmat tuoreita tapauksia. Tuossa näette Shannon-cossini (sarjasta Umineko no naku koro ni) joka on siis tämän vuoden Desuconista. Työstin pukua about puoli vuotta, en tosin yhtäjaksoisesti. Vihdoinkin kaipaamiani röyhelöitä ja puhvihihoja, ja tissejäkään ei tarvinnut lytistää. Plus että tuo peruukki on tosi nätti ja näytti vieläpä hyvältä päässäni. Näin jälkeenpäin bongailen tuosta vaikka mitä pikkuvikoja, mutta hyvä puku tämä silti on ainakin näin keskitasoiselle cossaajalle.

Jos minulla kerran on selässä tähti niin minähän näytän sen.

Ja sitten vielä aivan tuore tapaus eli timeskip!Simon, jonka väsäsin viikko sitten olleeseen Animeconiin. Tämä alkaa jo lähennellä sitä tasoa jota toivoisin kaikkien pukujeni olevan. Itse asiassa en keksi siitä muuta pahaa sanottavaa kuin sen, että peruukki ei ole aivan oikeanvärinen. Ja kaksi kuvaa sen takia että tuo tähti näkyisi. Tajusin sen olemassaolon vasta kun deadline jo kolkutteli ovella ja tekaisin sen kamalassa kiireessä. Ensin yritin kankaasta ja sen jälkeen maalasin.

Näinpä siis. Karmivat vuoden -08 cossini hirvittävät vieläkin, mutta hyvä puoli on se että olen ottanut niistä opikseni. Taitoni ovat selvästi kehittyneet parempaan suuntaan. Tästä pääsee vain ylöspäin.

Listaa pukkaa

Lista tekemistäni puvuista ja niiden kelvollisuusaste (asteikolla 1-5)

Hizuki (Time Stranger Kyoko, 2006) 1, kaappicossi

Sanji (One Piece, 2006) 1, kaappicossi

Pell (One Piece, 2007) 2

Iceburg - teiniversio - (One Piece, 2008) 2

Nami - Alabasta - (One Piece, 2008) 1

Riza Hawkeye - jakson 25 versio - (Fullmetal Alchemist, 2008) 1, kaappicossi

Rasa (One Piece, 2008) 1

Nami - Water 7 -versio - (One Piece, 2009) 2

Grell Sutcliff - hovimestariversio - (Kuroshitsuji, 2009) 3

Ranska (Hetalia, 2009) 3

Ukraina (Hetalia, 2010) 1

Kaito (Vocaloid, 2010) 3

Etelä-Italia (Hetalia, 2010) 1

Hans Axel von Fersen (Rose of Versailles, 2010) 3

Itävalta (Hetalia, 2010) 3

Chibimano (Hetalia, 2010) Ei arvosanaa sillä en ole koskaan käyttänyt.

Jeanne d'Arc (Hetalia, 2010) 1, kaappicossi

Ruotsi (Hetalia, 2011) 3

Miles Edgeworth (Phoenix Wright - Ace Attorney, 2011) 3

Shannon (Umineko no naku koro ni, 2011) 4

Delic (Durarara!!, 2011) 2

Tamaki Suoh - jakson 26 versio - (Ouran High School Host Club, 2011) 3

Kasuka Heiwajima (Durarara!!, 2011) 2, kaappicossi

Shizuo Heiwajima (Durarara!!, 2011) 3

Simon - timeskip-versio - (Tengen Toppa Gurren Lagann, 2011) 4

Ykkönen meinaa joko kaappicossia tai häpeällisen surkeaa tekelettä, kakkonen on hyvä kaappicossi tai hieman epäonnistunut puku, kolmonen sanoo että ihan jees, nelonen on tosi hyvä ja vitonen ultimaattinen unelma. Tähän mennessä ei vielä yhtään vitosta, mutta tavoitteenani on yltää jonain päivänä sellaiseen. One Piecen Vivi -cossiani ei tuosta listasta löydy, sillä vaikka se olikin hieno niin en tehnyt sitä itse. Kuten näkyy niin One Pieceä ja Hetaliaa on paljon.

Lista puvuista jotka haluaisin/saatan/aion tehdä

Klavier Gavin (Ace Attorney - Apollo Justice)

Tämän aion tehdä seuraavaksi ja työ alkaa heti kun saan rahaa. Luvassa siis nahkahousuja ja kettinkikoruja, tötterötukasta puhumattakaan. Luultavasti Chibiconiin mikäli mitään yllättäviä esteitä ei tule, ja jos Shirocon tekee paluun niin cossailen Klavieria myös siellä.

Mask*DeMasque (Ace Attorney - Phoenix Wright, Trials & Tribulations)

Tämän jos teen niin menen kyllä kisaamaan, on sen verran vaikea puku luvassa. Pitäisi tehdä bootcoverit, sulkahattu, naamio ja muita ihme härpäkkeitä. Saa nähdä riittävätkö taidot. Tahtoa ainakin olisi.

Tsunade (Naruto)

En ole ikinä ollut mikään Naruto-fani, pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin pelatessani siskon kanssa tämän PS2:lle tarkoitettuja Naruto-pelejä aloin tykätä Tsunadesta. Ja tässä olisi vihdoin hahmo jonka cossaamiseen kroppani sopii. Tähän voisin myös käyttää Klavier-peruukkia hieman stailattuna. Saa tosin nähdä kehtaanko ikinä tehdä tätä, Naruto-hahmojen cossaaminen on kuitenkin jotain mistä saa helposti kuraa niskaansa, enkä rakasta sarjaa niin paljon että olisin valmis moiseen. 

Lamiroir (Ace Attorney - Apollo Justice)

Vielä jokin aika sitten halusin tehdä tämän melkeinpä palavasti. Ei-niin yleinen Ace Attorney -cossi, omien hiusten käyttömahdollisuus ja röyhelöitä, täydellistä. Mutta sitten kävikin niin että näin tämän vuoden Nekoconissa upeasti toteutetun Lamiroir-cossin (tosin ilman tuota viittaa) ja tulin siihen tulokseen, että en todennäköisesti pystyisi samaan. Mutta saa nyt nähdä...

Valant Gramarye (Ace Attorney - Apollo Justice)

...Mistä näitä Ace Attorney -cosseja oikein tulee? Tämä on varsin tuore mielihalu ja saa nähdä tuleeko siitä koskaan mitään. Mistään helposta puvusta kun ei kuitenkaan ole kyse. Eniten minua askarruttaa tuo vyö sekä tietenkin viitta kuvioineen, ja tuollainen ihme keppikin pitäisi väsätä. Katsotaan, katsotaan.

Sayaka Miki (Puella Magi Madoka Magica)

Madokan katsominen on vielä kesken, mutta kavereilla on ilmeisesti luvassa ryhmäcossi johon tarvittaisiin Sayakaa. Olisin mieluummin cossinut Mamia, mutta A) se on jo varattu ja B) taitoni tuskin riittäisivät sen tekemiseen. Eikä Sayaka kehno hahmo ole, joten mikä jottei. Kenkien kanssa voi tosin tulla ongelmia. Mutta jos cossaisin Sayakaa, niin samalla peruukilla voisin cossia myös...

Franziska von Karma (Ace Attorney - Phoenix Wright, Justice For All)

...Franziskaa. Kengät tuohon pukuun olisivat jo valmiina. Tämä cossi on häälynyt mielessä jo siitä asti kun ostin ensimmäisen Ace Attorney -pelini, eli noin helmikuusta saakka. Saa kyllä nähdä kehtaanko esitellä reisiäni tuohon malliin. Onneksi sukkahousut hoikentavat..!