perjantai 30. toukokuuta 2014

Muikea Mimicon

Mimicon tuli ja meni, ja on vieläkin hieman vaikeaa uskoa että osallistuin coniin jonka päivien välissä oli mahdollista käydä kotona nukkumassa. Automatka kesti suuntaansa reilun tunnin, ja niinpä seurueemme suhaili Mikkeli-Savonlinna-väliä molempina päivinä sen sijaan että olisi jäänyt Mikkeliin yöksi. Ei yhtään pöljempi vaihtoehto, sanon minä, sillä etenkin matkatavaran vähyys ja unohtamisen pelon puute olivat mukavaa vaihtelua. Mimiconista oli jäänyt viime vuoden perusteella mielikuva kivasta pikkuconista jonka suhteen ei tarvitse sen kummemmin stressata, ja tämä piti paikkansa myös tänä vuonna. Itse asiassa tänä vuonna stressiä oli jopa viimevuotista vähemmän, sillä tänä vuonna en osallistunut minkään sortin kisailuihin tai show-ohjelmiin. Conissa aika kului lähinnä photoshoottaillen ja kavereiden kanssa hengaillen, joskin ohjelmaakin (Watamote-luento, Älä piirrä mangaa -luento ja lauantain cosplaykisa) tuli myös katsottua. Tänäkin vuonna Mimiconissa tuli sellainen fiilis kuin olisi päässyt vahinkoaikamatkalle vuoteen 2009: conissa oli todella paljon polvenkorkuisia harrastajia ja lauantain kisassa nähtiin niin Rozen Maidenia kuin Edward Elrickin. Varsin kotoinen tuulahdus menneisyydestä, sanon minä. Yleisfiilis tapahtumassa oli muutenkin positiivinen enkä joutunut todistamaan minkäänlaista häiriökäyttäytymistä.

Lauantaina meillä oli pienimuotoinen Shingeki no kyojin -cossiryhmä kera Ginger-In, tamukin, yacin ja ibin. Oli hauskaa ryhmäillä eri kokoonpanolla kuin viimeksi shootissa ja ottaa vähän erilaisia kuvia. (Heti conin alettua kuulin kaveriltani erään Homestuck-cossaajan valittaneen Mikaelin naistenvessassa että conissa oli muka liikaa Shingeki-cossaajia. Tämä oli varsin hupaisaa, sillä vaikka SnK taisi olla conin cossatuin sarja, ei sen hahmoja nyt niin paljoa näkynyt suhteutettuna koko conkansan määrään.) Olin aluksi vähän epävarma sen suhteen löytyisikö Mikaelin hieman futuristisilta mailta mitään sopivaa taustaa Shingeki-kuville, mutta onneksi lähellä oli myös metsää ja nättejä siltoja. Sinne siis. Kameran takana katsuies-bobcut ja Okkun.


Olin korjaillut Erwiniä Mimiconia varten vahvistamalla rintaremmin ja leikkelemällä vähän peruukkia. Sillä sekunnilla kun nousin autoon, toinen lantiovyössä kiinni olevista mustista pikkuneliöistä päätti sanoa itsensä irti (kirjaimellisesti), ja samaan syssyyn huomasin toisen pikkuneliön kadottaneen hopeisen nappinsa. Sain neliön liimattua mutta hopeinen nappi on yhä karkuteillä, pitää etsiä sille korvaaja vielä ennen Desuconia. Itse conissa mikään ei onneksi hajonnut enää vaikka olin niin pelännytkin, mutta eräs toinen seikka harmitti minua cossini suhteen. Olen atoopikko ja koska apteekeista ei tällä hetkellä saa juuri sitä perusrasvaa joka oikeasti auttaa ihottumaani, käteni loistivat kirkkaanpunaisina koko conviikonlopun, mikä sai kieltämättä oloni varsin itsetietoiseksi ja sai minut tunkemaan kädet selän taakse aivan liian monessa kuvassa. Tästä huolimatta Erwinin cossaaminen oli ihan yhtä huikeaa kuin viime kerrallakin, enkä malta odottaa Desuconia jossa pääsen jälleen cossaamaan tätä suosikkihahmoani.

Sunnuntaina vedin kaapista viimeksi vuoden 2012 Animeconissa käytetyn Kanban, jota olin vähän korjaillut ennen conia. Kavensin housut ties kuinka monetta kertaa, maalasin kenkiin raidan, korjasin liivin ja leikkelin peruukkia aika rankalla kädellä ja voilá. Puku oli helppo ja mukava päällä, joskin kuuma siinä tuli varsin äkkiä, ja niinpä viipotinkin ympäri conpaikkaa ilman takkia suurimman osan päivästä. Päätimme avialan kanssa cossata pingupoitsuja ja ottaa niistä vähän enemmän kuvia kuin mitä debyyttikerralla tuli otettua, ja Mikaeli tarjosi suorastaan loistavan kuvausympäristön. Kameran takana katsuies-bobcut.


Olin positiivisesti yllättynyt että meistä otettiin muutenkin kuvia. Kivaa ettei Mawaru Penguindrum ole painunut kokonaan unohduksiin!

Näin siis Mimiconissa, ja ensi viikolla on vuorossa Desucon mikäli mitään odottamatonta ei satu. Koska Virion ei tule valmistumaan ennen Traconia, Desu-suunnitelmani näyttävät tältä:


(Minne ne naiscossit taas jäivät, sitä minäkin ihmettelen. Sen sijaan luvassa on ryhmäilyä, ryhmäilyä ja vielä vähän lisää ryhmäilyä, ja olisi muutenkin mukavaa tavata ihmisiä. Totean siis jälleen kerran että mikäli joku teistä lukijoista sattuu bongaamaan minut ja tahtoo tulla juttelemaan, tule ihmeessä. Tykkään jutskailla lempisarjoistani ja -hahmoistani ja hyvin monesta muustakin asiasta, mutta olen kamalan huono lähestymään itse ketään.)

torstai 15. toukokuuta 2014

Kuinka hyvin tunnet cossihahmosi? eli kuinka opin olemaan armollisempi itseäni ja muita kohtaan

Kuvittele, että olet hahmon X suuri fani. Kuvittele, että bongaat tapahtumassa Y cossaajan Å, joka on toteuttanut hahmon X niin hyvin, että hieraiset silmiäsi hämmästyneenä ja epäilet onko suosikkihahmosi muuttunut 2D:stä 3D:ksi ja ilmestynyt kohtalon saattelemana suoraan silmiesi eteen. Kuvittele, että menet cossaajan Å luo ja hukutat hänet kehuihin, minkä jälkeen toteat että onpa kivaa tavata toinen kyseisen sarjan ja kyseisen hahmon fani. Kuvittele, että cossaaja Å toteaa valinneensa hahmon X vain koska se näytti hänen mielestään kivalta.

Näin reagoisin luultavasti itse.

Tämä aihe on pyörinyt mielessäni jo piiiiiiitkään, mutta aiemmin en ole vain saanut aikaiseksi ryhtyä kirjoittamaan. Nyt avaan vihdoin sanaisen arkkuni sillä aihe palasi uudestaan mieleeni valmistautuessani cossaamaan uusinta hahmovalintaani, Erwiniä. Erwin on minulle rakkain ja tärkein hahmo Shingekistä, ja kun sellainen hahmo osuu kohdalle, siitä haluaa tietää  k a i k e n . Miksikö? Koska a) on mukavaa oppia uusia asioita omasta lempihahmosta, ja b) koska valokuvissa poseeraaminen ja in character -läpän heittäminen mahdollisten muiden samasta sarjasta cossaavien ihmisten kanssa on huomattavasti helpompaa, jos tuntee hahmonsa kuin omat taskunsa. Nyt paljastuu siis sekin seikka minkä vuoksi ravaan cosplaydeiteissä niin paljon: niihin valmistautuessa saa pohtia sydämensä kyllyydestä sitä, miten hahmon menneisyys ja mieltymykset vaikuttavat hahmon nykyiseen käytökseen ja valintoihin. Erwin on uusin tällainen tapaus, mutta olen kokenut monesti ennenkin vastaavan innostuksen ja suorastaan sairaalloisen kiinnostuksen lempihahmojeni taustoja ja mielenliikkeitä kohtaan. Hyvä esimerkki tällaisesta on nk. tapaus Sinbad.


(Magin) Sinbad on minulle yhä edelleen yksi rakkaimmista fiktiivisistä hahmoista koskaan. Vielä ei ole ehtinyt kulua kovinkaan pitkää tovia siitä ajanjaksosta, jona halusin cossata Sinbadia joka ikisessä conissa johon olin menossa, koska nautin tämän suosikkihahmoni cossaamisesta niin paljon ja tunsin jääväni muussa tapauksessa paitsi jostakin. Fanituskauteni aikana olen oppinut Sinbadista yhtä sun toista ja alkanut tuntea pientä ylpeyttä siitä miten paljon hänestä tiedän. Tiedän että Sinbad on 183 cm pitkä ja painaa 83 kiloa, tiedän että hän menetti isänsä sodassa ja äitinsä sairaudelle, tiedän ettei hän ole käynyt armeijaa, tiedän että hänen lempiruokansa ovat kala ja alkoholin kanssa tarjottavat naposteltavat... Kaikkien näiden asioiden oppiminen on auttanut ymmärtämään tätä suosikkihahmoani paremmin, mikä on väistämättä heijastunut cosplayhin ja etenkin kyseisenä hahmona esiintymiseen sekä valokuvissa poseeraamiseen. Sinbadin cossaaminen onkin poikinut osaltani paljon enemmän ja paljon monipuolisempia kuvia kuin muiden cossaamieni hahmojen kohdalla. Sinbadia koskevan tietopohjani perusteella olen saanut helposti ideoita niin iloisiin, haikeisiin, humoristisiin kuin synkeisiinkin kuviin, ja siihen olen todella tyytyväinen. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon nyt uudestaan: omaa the lempihahmoa cossatessa fiilis on aivan toisenlainen kuin silloin kun valittu hahmo on vain "ihan kiva".

Oi onnea. Kuva on vanha mutta fiilis ei.

Juuri tästä syystä en oikein ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat cossihahmon pelkän kivan hahmodesignin perusteella eivätkä tiedä hahmon taustoista, luonteesta jne. oikeastaan yhtään mitään. Miten tällaiselta cossaajalta luonnistuvat poseeraukset, mitä hän sanoo kaikille niille sarjan faneille jotka haluaisivat vääntää jutun juurta kyseisestä hahmosta? En tarkoita niitä cossaajia, jotka bongaavat kivan hahmodesignin ja lähtevät sen perusteella tutustumaan sarjaan ja hahmoon, vaan niitä cossaajia, jotka cossaavat pelkän hahmodesignin perusteella eivätkä välttämättä ole edes katsoneet/lukeneet/pelanneet koko sarjaa.

Itse olen edelleen sitä mieltä, etten ikinä kehtaisi cossata hahmoa josta en tiedä yhtikäs mitään, ja mikäli kuulisin jonkun cossaavan lempihahmoani pelkän kivan asun perusteella, kohottaisin satavarmasti kulmiani itsekseni. En näe mitään järkeä yhdentekevän hahmon valitsemisessa, sillä (kuten jo aiemmin totesin) silloin esim. poseeraaminen on kankeampaa kuin läheisen hahmon kohdalla. Tämä johtuu siitä, että minulle cosplay on (kaiken muun ohessa) tapa ilmaista muille omia kiinnostuksenkohteitani ja löytää sitä kautta samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Olen tavannut monet ystävistäni yhteisen lempisarjan ja siitä cossaamisen kautta, ja tämä tuskin olisi ollut mahdollista mikäli emme olisi tunteneet edes jonkinasteista kiintymystä sarjaa tai valittuja hahmoja kohtaan. Kivan hahmon kivoissa vermeissä conista ja cossaamisesta nauttii mielestäni enemmän, ja olen moneen otteeseen havainnut, ettei fiilikseni ole ihan yhtä muikea, jos valitsemani hahmo on suosikkini sijaan joku mukiinmenevä tapaus. Kuitenkin, en ole (enkä ole kyllä ajatellutkaan olevani) parempi harrastaja jos tiedän hahmostani enemmän kuin takanani narikkajonossa seisova cossaaja. Edes jonkinasteinen intohimo hahmoa/sarjaa kohtaan on mielestäni toivottavaa cosplayssa, muttei oikeuta dissaamaan niitä joiden mielestä oma lempisarjasi/-hahmosi on vain "ihan jees".

Kuitenkin! Kolikolla on myös toinen puoli. En aio ruveta paasaamaan siitä miten "ihmiset saa tehdä mitä haluaa enkä aio tuomita ketään ^_^" vaan aion kertoa siitä miten havahduin itse tajuamaan, ettei asia ollutkaan niin mustavalkoinen kuin luulin. Oli aika jolloin nakersin henkiset kynteni verisiksi nysiksi sen vuoksi, että pelkäsin vain Magi-animen katsoneiden ihmisten missaavan ison osan Sinbadin cossaamisesta, koska he eivät tienneet hahmosta niitä asioita jotka oli paljastettu mangassa. Näin jälkeenpäin ajateltuna tuo ajatus on varsin pöhkö ja hieman omahyväinenkin -- vaikka en sitä niin tarkoittanutkaan, siitä voi saada sellaisen kuvan etten muka pitäisi anime-only-faneja "oikeina faneina" ja että pitäisin muka itseäni parempana Sinbad-cossaajana koska tiedän hahmosta paljon. Näinhän asia ei tosiaankaan ole! Kokemani valaistuksen voi tiivistää tähän yhteen lauseeseen:

Se, ettei cossaaja tiedä hahmonsa lempiruokaa, ei tarkoita etteikö hän välittäisi hahmostaan.

Toisin sanoen pohdittuani asiaa vähän useampaan otteeseen tajusin jälleen kerran sen tosiasian, ettei Minun Tapani Harrastaa ole se ainoa oikea. Jokainen cossaaja suhtautuu harrastukseensa ja valitsemiinsa hahmoihin eri tavalla. Jotkut pitävät tärkeänä juuri niiden omien suosikkihahmojensa saappaisiin astumista, toiset taas kelpuuttavat mukiinmenevänkin hahmon kunhan asu on nätti, ja sitten ovat ne, jotka pitävät cosplayta lähinnä pukuharrastuksena ja pyrkivät valitsemaan cossinsa puvun näyttävyyden perusteella. On erittäin epätodennäköistä että aivan joka ikinen valittu hahmo/sarja sattuisi olemaan cossaajan the lempihahmo/lempisarja, ja miksi pitäisi ollakaan? Ei ole synti valita ihan kiva mutta vaikkapa omalle kropalle tai taidoille juuri passelisti sopiva hahmo, jos motiivina on näyttää kanssaharrastajille, että "hei, tykkään tästä sarjasta!". Upeiden hahmodesignien kuolaaminen on usein avain uuden lempisarjan kotioven lukkoon, ja päätös "hei tehdään ryhmäcossi, sä sovit hahmo Y:ksi" voi auttaa löytämään uusia lempihahmoja.

Minä tai kukaan muukaan ei voi tietää mitä cossaajan Å päässä liikkuu tai mitkä hänen motiivinsa hahmon X cossaamiseksi ovat, ja sen vuoksi ei pitäisi vetää hätiköityjä johtopäätöksiä eikä asetella ihmisiä arvojärjestykseen. Sarjaa ja/tai hahmoa voi fanittaa ilman että muistaa ulkoa jokaisen kohtauksen sarjasta, eikä se, ettei muista hahmonsa syntymäpäivää tee kenestäkään huonompaa fania. Ne asiat, joita itse pitää cosplayssa tärkeinä, eivät välttämättä ole tärkeitä vieressä istuvan cossaajan mielestä, ja sitä pitää kunnioittaa. Neea Nuppineula voi olla Haganai-fani henkeen ja vereen, mutta pelkän animen katsonut ja sen perusteella Senaa cossannut Maisa Mittanauha ei ole yhtään sen huonompi ihminen tai harrastaja. Kyse on siitä mitä kukakin painottaa ja pitää tärkeänä, ja vaikka toisen tapa suhtautua omiin suosikkeihin saattaisikin tuntua kaiken sen mahtavuuden aliarvostamiselta, ei ole sinun asiasi ryhtyä käännyttämään toista. Tästä olen joutunut muistuttamaan itseäni vähän turhankin moneen otteeseen, jopa niin moneen, että vähän hävettää. Sitä paitsi olen ihan yhtä "syyllinen" kuin moni muukin: joku Narutoa palavasti rakastava fani saattaisi hyvinkin vetää hernekasvin tuotokset nenään siitä, että cossasin Tsunadea pelkkien Naruto-PS2-pelien perusteella. Synnitön heittäköön ensimmäisen kiven ja silleen.

Tiivistettynä: pää pois pensaasta ja anna muiden nauttia asioista omalla tavallaan. Semimuikean hahmon cossaaminen ei tarkoita että olet paha ihminen, mutta wikipediallinen tietoa ei myöskään tee sinusta nörttien kuningasta/kuningatarta. Pitkästä aikaa kunnon pohdiskelua, jee. Minulle on näköjään muodostunut tavaksi vuodattaa blogiin aamun pikkutunneilla, saa nähdä onko valmis teksti sen mukaista. :D

PS: En tule sittenkään saamaan Virionia valmiiksi Desuun, buhuu. Parempi tehdä puku kunnolla, rauhassa ja myöhemmin kuin paniikissa, hutiloiden ja äkkiä. Jospa vaikka Traconissa sitten.