Tässä on tullut jo aika moneenkin otteeseen vannottua että en aloita enää yhtään cossia tänä vuonna. Että olen järkevä ja säästän kierrättämällä ensi vuoden alussa niitä cosseja, joita minulla on jo. Että odotan maltillisesti ensi kesään (tai ainakin kevääseen) ennen kuin rupean väsäämään uusia pukuja. Että en anna periksi haluilleni ja rupea ex tempore väsäämään uusia cosseja silmittömän innon alaisena. Että Mask*DeMasquen aloittaminen voidaan antaa anteeksi kunhan en syyllisty samaan rikkeeseen enää uudestaan.
Sitten katsoin taas Durararaa.
Herra Tanaka, olen hyvin vihainen teille. |
Anna anteeksi, Klavier. |
ÄLÄ KATSO MINUA NOIN. |
Onko TEILLE sattunut tällaista, rakkaat lukijat? (implying that people actually read this blog sgmagskmakg)
Hahaa, onnea matkaan, Sotis! :D Pukua on ihana tehdä kun sille liekehtii, ja onhan tässä tämä loma sopivasti aikaa tehdä. Itselläni tosin liekit sammuvat abaut siinä kaavojenpiirtovaiheessa, syttyäkseen taas uudelleen koettaessani nuppineuloilla yhteen kasattuja osia ennen ompelua - sammuakseen sitten taas kun huomaan liivin takaosan kaipaavan kavennusta ja paidan vahvempaa väriä, juuri kun piti olla jo viimeistelyvaiheessa.
VastaaPoistaP.S. Rakastan paitsi postauksiesi intohimoisia ja hauskoja otsikoita, niin myös itse posteja. Olet niin rehellinen ja sympaattinen.
P.P.S "NÄHDÄÄN UUTENAVUOTENA." Onneksi en cossaa Kaijia Frostissa.
Ahahaa, voi kiitos. Ihan hämilleenhän tässä menee. :'D Puvunteon liekit ovat varsin mystinen elementti..!
VastaaPoista