Kuinka vihreä lettini liehui toisessa K18-Frostissa

Toinen K18-Frostbite oli mielestäni parempi kuin edellinen, vaikka monet edellisvuonna pelittäneet asiat eivät toimineetkaan tällä kertaa. Narikkajono takkuili turhauttavan paljon; seisoin jonossa 20 minuuttia katsellen miten minun jälkeeni jonoon tulleet ihmiset saivat takkinsa, ja kiireen ollessa käsillä jouduin lopulta lähtemään ilman takkia. Ihmisten käytös oli viimevuotista pärisevämpää, ja sunnuntaina bongasin Metsähallin lattialta turripiirin, joka jätti hyvin kypsästi roskavuorensa keskelle lattiaa. Alkoholinkäyttö ilmeisesti lähti tänä vuonna lapasesta yhdeltä jos toiseltakin -- ja olin varsin yllättynyt kuullessani, että iltabileiden aikaan käytävät olivat lainehtineet oksennuksesta ja coniin oli pitänyt kutsua ambulanssi koska joku kävijöistä oli ryypännyt itsensä alkoholimyrkytyksen partaalle. Jälkeenpäin Ylilaudalla naisettomuudesta ja naiscossaajista ulisevat nyymit taas olivat oma lukunsa.

Tästä huolimatta conin yleisfiilis oli mielestäni jotenkin lämpimämpi kuin vuosi sitten, ja minulla oli edellisvuotta hauskempaa. Veikkaan syyksi sitä, että tein enemmän asioita kuin vuosi sitten. Ohjelmapuolelta saaliini oli seuraavanlainen: T&A session with Jussi Kari, Onko cosplay terveellistä?, cosplaykisat sekä tyynysota. Urobuchin ohjelmissa en käynyt, sillä vaikka pidinkin Madokasta ja Fate/Zerosta päätin jättää nimmariliput ja leffasalin istumapaikat herran "oikeille" faneille. Conissa tuli luonnollisesti myös räpsittyä kuvia, käytyä meidokahvilassa, myyntisalissa ja taidekujalla, nähtyä kavereita sekä tietenkin photoshootattua. Pukuja minulla oli puolet vähemmän kuin viime vuoden Frostissa: wanhana pukuna Waver ja uutena pukuna Sabrina. Waveria käytin kaikkina kolmena päivänä, Sabrinaa vain lauantaipäivänä.

En ollut tyytyväinen Sabrinan pukuun. Aluksi kaikki, jopa kaavoittaminen, tuntui sujuvan hyvin, mutta sitten mokasin jotenkin ja yläosasta tuli todella väljä kauluksen kohdalta. Sabrinan takki/mekko/mikälie on lyhyin koskaan tekemäni/pukemani vaate, ja puin sen alle tuplapantsut sekä minishortsit vahinkovilauttelun pelossa. Shoecoverit onnistuivat muuten hyvin, mutta ne valuivat yhtä matkaa sukkahousujen kanssa päivän mittaan enkä saanut niitä kiskottua tarpeeksi ylös, sillä pelkäsin rikkovani ne ja repiväni ihoteipit irti. Parasta puvussa olivat yllättäen propit eli väännellyt lusikat ja coniinmenomatkalla Päivikiksi ristitty nukke.

Nuken evoluutio Riitasta Päivikiksi.

Nukke kuului/kuuluu alun perin äidilleni, ja se on uusien vaatteidensa alla varsin kärsineen näköinen. Onneksi pitkä mekko, peruukki ja saappaat peittivät ison osan leikin aiheuttamista kolhuista. En ollut koskaan aiemmin ommellut nukenvaatteita, joten haaste oli melkoinen. Ilokseni vaatteiden kaavoitus oli helppoa kuin heinänteko ja kankaan menekki oli luonnollisesti pientä. Ainoa ongelma liittyi pikkuruisten kankaanpalojen kääntämiseen ja huolitteluun, mutta siitäkin lopulta selvittiin. Hatun kaavoittaminen oli minulle uutta, enkä ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, mutta ainakin sain hatun valmiiksi. Päivikin peruukki on ihan tavallisen kokoinen peruukki, jota yritin taiteilla pienemmäksi saksilla, pinneillä ja hakaneuloilla.

Koska tulen tuskin käyttämään tätä cossia enää uudestaan, olin varannut Sabrinaa varten kaksi shoottia, yhden virallisen ja yhden epävirallisen. Parvella otetut kuvat napsi Katariina Ihalainen ja pimeällä backstagella otetut madu. Valoihin, väreihin yms. en ole koskenut, mutta Desu-rannekkeet editoin kuvista poies.

Waverin otin coniin mukaan monestakin syystä. Ensinnäkin, hahmo on minulle rakas. Toiseksi, cossi on helppo kuljettaa ja pukea ja on kaiken lisäksi mukava päällä. Kolmanneksi, tänä vuonna se oli myös ajankohtainen, olihan kunniavieraana Gen Urobuchi. Neljänneksi, kaiken kruunasi sunnuntain Fate/Zero-ryhmäcosplay, josta saimmekin hulppeita kuvia, jotka räpsi Tapio Matikainen.

Mjuu, oli kivvoo. Seuraavaan coniin on aivan tuhottoman pitkä aika, enkä osaa vielä sanoa tulevan kevään/kesän cosseista yhtään mitään. Yritän tehdä Virionin valmiiksi kesäksi, mutta saa nähdä miten tässä käy.