Voi Frostbite kun en mä voi sulle nyt tässä nokkelaksi otsikoksi muuttua (+ yksi itkettävän sydäntälämmittävä kommentti)

Talvi ehti jo kerran häipyä tässä välissä mutta koska se näyttää viime yönä tulleen takaisin tänne Pohjois-Savon synkkiin metsiinkin, on ilmeisesti ihan asiallista ja jees kirjoittaa vihdoin ja viimein raportti Desucon Frostbitesta.

Hurraa. Paitsi ei takatalvelle.

Ajattelin ensin että teen tämän postauksen vasta sitten kun Waver-photoshootkuvat olisivat tulleet, mutta koska conista on jo yli kuukausi ja kuvat ovat luultavasti yhä jossakin valokuvaajan editoitavana ajattelin antaa palaa nyt ennen kuin unohdan kaiken.

Frostis oli... ihan jees. Ei kamala, ei ylimaallisen ihana vaan ihan jees peruscon. Paljon on puhuttu siitä miten K18-ikäraja olisi tehnyt conista jotenkin maagisen ihanan ja kypsän tapahtuman, mutta itse en moista vaikutusta huomannut. Järjestyshäiriöt ja roskat loistivat kyllä poissaolollaan, mutta tapahtumapaikka pursusi silti idiootteja aina dissaajista ja varkaista fedorapäisiin ahdistelijoihin ja jotenkin conin yleisfiilis oli tavallista Desua kylmempi. Missään ei näkynyt pusupiirejä eikä letkajenkkoja (ei sillä, en ole nähnyt niitä oikein missään muissakaan coneissa pitkään aikaan) mutta ei myöskään niitä ihmisiä jotka tulivat iloisesti ja avoimesti juttelemaan cosplaysta tai samasta fandomista. Tai ehkä sitten en vain ollut tarpeeksi kypsä tai cossannut oikeita hahmoja tai sarjoja, mene ja tiedä. :D Oli kyllä kiva huomata että ohjelmasalit olivat tällä kertaa oikeasti täynnä kuulijoita, tosin se johti myös siihen etten päässyt pariin ohjelmaan jonne olisin halunnut. Ohjelman laatu puolestaan oli aika perus-Desu-tasoa.

Pukuja minulla oli tosiaan mukana se neljä. Voin aika varmasti sanoa ettei ikinä enää, tai ei ainakaan ihan lähiaikoina. Pakatessa oli ihan hirveä stressi ja pelkäsin koko ajan unohtavani kämpille puvun X tärkeän pikkuosan Y ja puvun Ä ei-niin tärkeän mutta siitä huolimatta tarvittavan osan Ö. Jokainen puku päällä minulla oli kyllä hauskaa, mutta siitä huolimatta tuntui että ehdin pitää jokaista päälläni aivan liian vähän aikaa. Ensi kerralla otan siis luultavasti vähän iisimmin.

Perjantaina meillä oli siis ihan aluksi Free!-ryhmäcossi kaveriporukkani kanssa. Tälläkään kertaa meillä ei ollut uima- eikä koulupukuja vaan niin kutsutut "pulu olalla" -versiot eli vähän harvinaisemmat yhteen viralliseen värikuvaan perustuvat, ehkä jonkin sortin kasino-/baarimikkohenkiset asut.  Käytimme pukuja myös lauantain iltabileissä, joiden aikana alempi kuvakin on otettu.

tamucist kuvasi. Näytän ihan mummiltani.

En osaa vieläkään olla tyytyväinen Makotooni. Tälläkään kertaa en saanut peruukkia pysymään piikikkäänä vaikka kuinka yritin, minkä lisäksi pääni ja kasvoni näyttivät valtavilta. Puku itsessään oli siisti ja simppeli enkä mokannut oikeastaan mitään siinä, mutta valtavan iso pääni ja kasvojeni täydellinen epäsopivuus tähän hahmoon tavallaan turmeli hyvän yrityksen. No, ei mahda mitään, ainakin muiden uimapoitsujen kanssa oli kivaa hengailla.

Ryyppäämistä (feat ihana Kämy)! Minun conissani!

Perjantai-illan vietin sitten Waverina varaamani photoshootajan vuoksi. Koska en ole vielä saanut kyseisen shootin hedelmiä itselleni, saatte tyytyä tuohon ylempään ~rappeutuneisuutta~ tihkuvaan otokseen. Alkoholia nautiskelevia cossaajia, kuinka epäsopivaa, sitähän tekevät vain normaalit ihmiset! Waverina oli aivan sairaan kivaa tepastella conpaikalla erityisesti sitten kun sain kaverini Rider-viitan lainaan shoottia varten. Se oli niin lämmin ja iso ja suojasi kivasti ulkoilman kylmyydeltä. ;_; Viitan lisäksi minulla oli muitakin proppeja mukana kuten alemmasta kuvasta näkyy.

Hylätyn arvosanan ansainnut essee ja loitsukirja.

Lauantaina olin pitkästä aikaa ihan oikea cossityty ja sain  tälläytyä rusetteihin ja tyllihameeseen.

Katariina Ihalainen kuvasi nämä kaikki.

Olin varsin tyytyväinen Lunaan vaikka joku tr00-cossaaja olisikin voinut olla helposti sitä mieltä että pukuni oli liian realistinen ja liian vähän alkuperäisen lähdekuvan näköinen. Minulle kävi kuitenkin myös sellainen nolo kämmi jonka huomasin ensimmäistä kertaa vasta eilen: olin unohtanut kokonaan Lunan hansikkaiden rusetit! En voi ymmärtää mikä sai aikaan moisen aivopierun mutta eipä sille näin jälkeenpäin ole mahdollista tehdä mitään, paitsi tietenkin ommella puuttuvat rusetit mikäli vielä joskus cossaan Lunaa. Se on suhteellisen todennäköistä, sillä neidin vaatteet olivat mukavat ja nätit päällä. En ollut pitkään aikaan tuntenut itseäni noin sieväksi. Conissa oli positiivinen yllätys että ainakin kaksi ihmistä tunnisti cossini ja vaihtoi muutaman sanan Genei wo kakeru taiyosta, jee! Eihän se mikään maailman nerokkain sarja ole mutta oli siitä huolimatta kiva tietää etten ollut ainoa jolle sarja oli painunut mieleen.

Sunnuntaina taas... noh.

Hyvät naiset ja herrat: derppaamisen Seitsemän meren tuleva ylikuningas.

Otetaanpa uudestaan. Sunnuntaina kierrätin nuorempaa Sinbadia tehtyäni siihen pienenpieniä korjailuja. Korjasin repsottavat kohdat ja lyhensin liivihameasian niin ettei se enää pilkottanut saunabeltin nahkavyön alta. Peruukki oli näemmä ottanut vähän vahinkoa kuljetuksen aikana enkä saanut sitä ihan niin hienoksi kuin mitä se oli ollut Traconissa, mutta mielestäni se ei siitä huolimatta näyttänyt mitenkään kamalalta.

tamucist kuvasi tästä alaspäin.

Yllärilöytö Tumblrista, harunaattori kuvasi.

Olin suorastaan järkyttynyt siitä miten vähän Magi-cossaajia Frostbitessa oli, etenkin koska ainakin Facebookin mukaan niitä olisi pitänyt olla tulossa jonkun verran. No, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. Lääkitsin Magi-ikävääni ostamalla kaikki tähän mennessä englanniksi käännetyt Magi-pokkarit sekä aivan ihanan Sinbad-avaimenperän. Kyseinen avaimenperä oli niitä kuuluisia randomeita, eli umpinaisen laatikon ostaessa ei voi koskaan tietää mitä sieltä sisältä löytyy. Kerrankin minulla kävi tuuri!

Voitto.

Waka!Sinbadista tuli vielä mieleen eräs Tumblrissa saamani kommentti, jonka halusin jakaa nyt täälläkin. En nimittäin ole ikinä saanut näin sydäntälämmittävää ja ilahduttavaa palautetta cosplaystani ja kyseisen kommentin luettuani olin vain niin iloinen ettei mitään rajaa.

Yhyy ;_; <3

Rakkaiden hahmojen "henkiin tuominen" ja niihin eläytyminen cosplayssa on minulle se suurin sydämen asia ja olen vain niin onnellinen että tämän ihmisen mielestä olin tehnyt hyvää työtä asian kanssa. Tunsin tavallaan että nyt kun pystyin aiheuttamaan moisia tuntemuksia jossakussa kaikki se vaivannäkö, miettiminen ja panostaminen ei ollut ollut täysin turhaa. Eihän se siis ollut turhaa sitä ennenkään, tietenkään, mutta ymmärrätte varmaankin mitä tarkoitan. Sinbad on minulle tällä hetkellä se rakkaimmista rakkain, kaikista ihanin ja läheisin fiktionaalinen hahmo joten en voi edes kunnolla kuvailla sitä tunnetta joka heräsi minussa luettuani tämän palautteen. Vastasinkin sen antajalle jo Tumblrissa, mutta vielä iso kiitos siitä huolimatta! En ole koskaan saanut näin liikuttavaa ja kannustavaa palautetta enkä varmaan tule ihan heti saamaankaan. Siispä kiitos.

Paljon kuvia, suhteellisen vähän itse conraporttia ja fiilistelyjä. Siinäpä tämä postaus pähkinänkuoressa. Kunhan saan vihdoin Waver-kuvat käsiini postailen ne tänne, toivottavasti siis pian.